Tiitterä vauva Tänään oli ohjelmassa neuvolakäynti. Hienosti oli typykkä kasvanu. Painoa oli tullu kuukaudessa lisää reilu kilo ja pituutta yli neljä senttiä. Paino nyt siis 5350 g ja pituus 58 cm. Eipä siis ihme, että alakaa 60 senttiset vaatteet olla sopivia! Neuvolan täti kehui tiitteräksi ja seurailevaksi vauvaksi. {{CommentsBlog}}...
Tehokas uhkailu! Tämä meijän pieni rinsessahan on tunnettu siitä, ettei viihdy vaunuissa. Vaunuilu on ollut aika äänekästä, kuten tuolta aiemmista merkinnöistä voi lukea. Noh, lasta on sitkiästi pukittu tuolla pitkin Tuiran raittia huudoista huolimatta. Uhkailtiin, että kyllä se ennen rippikoulua on huutamatta siellä vaunuissa. Nyt näyttää siltä, että tämä armoton hellekesä alkaa toivottavasti olla ohitse ja tyttö viihtymään vaunuissa. Tai ainakin tänään on käyty historian ensimmäinen vajaan tunnin mittainen lenkki, jonka aikana ei huudettu....
Lauma koossa taas Nyt on taas elämä tutuissa uomissaan. Keittiöön ei tarvi enää mennä yksin eikä jääkaapille varsinkaan. Syömistä seuraa taas herkeämätön silmäpari. Iida on siis tullut kotiin! Käytiin Hillan kans torstaina hakemassa Iida kasvattajansa luota kotiin. Pennut ovat ensi viikolla luovutusikäisiä ja Anna-Liisa arveli, että ne pärjäävät jo ilman emoaan. Iidaakaan ei enää pentujen hoitaminen niin kiinnostanut. Enemmän sitä kuulemma kiinnosti pentujen kuppien tyhjentäminen Hilla oli ensimäisen illan vähän kummissaan....
Häihin ja takaisin Kävimme sitten Alavieskassa häissä. Kyseessä oli ensimmäinen pitkä reissu vauvan kanssa. Herätys oli tyypilliseen tapaan kuuden jälkeen. Minä taisin herätä joskus seittemän aikaan. Kahvit ja leivät nassuun, tytölle sapuskaa ja tavaroiden pakkausta. Liikkeellä oltiin hyvissä ajoin kymmenen huiteilla. Oulusta puotimme ensin Sieviin. Kävimme katsomassa syntymäpäiväkaimaa, 1,5 tuntia vanhempaa Pinjaa. Ja neiti pääsi näyttämään kaiken, minkä osasi. Pienen luumutomaatin mahaa kipristeli aika paljon, ja tiukan huudon jälkeen päätimme, ettemme edes yritä kirkkoon....
Tyttö päätti nukkua Meidän tyttö päätti sitten nukkua kunnon yöunet. Illalla kymmenen aikaan oli tyttö jo unessa ja me pääsimme myös sänkyyn lepäämään. Sussu oli ajatellut, että viimeistään kahden aikaan tyttö herää syömään. Yöllä piti sitten minun herätä tarkistamaan, että vielkö se tyttö on hengissä. Joku ihmeen vaisto kait se sitten herätti sen tarkistamaan, kun ei ollut vielä tyttö herättänyt. No hengissä oli. Vihdoin ja viimein puoliviiden aikaan heräsi hän syöpöttelemään....
Strategiset mitat Torstaina oli vuorossa ensimmäinen neuvolakäynti. Koko Tuira taas raikas, kun marssittiin rinsessa vaunuissa kohti neuvolaa. Tyttöhän kun ei tunnetusti juurikaan viihdy vaunuissa. Optimaalisessa tilanteessa eli maha sopivan täynnä ja väsyneenä saattaa vetasta puolen tunnin tirsat mutta sen jälkeen tympäsee tuommonen makoilu. Onko sitten kuuma vai liikaa/liian vähän heilumista vai tympäseekö vaakatasossa olo, tiiä tuosta. Sitkiästi ollaan kuitenki sitä pukattu tuolla, jospa se ennen ripille pääsyä tottuu.. No joka tapauksessa, torstaina siis käytiin tarkastamassa tämän hetken strategiset mitat....
Vauvoista Vauvat ovat ihmeellisiä. Tai pikemminkin se maailma, jossa vauvat elävät, on ihmeellinen. Pääsin kokemaan hetken tuosta maailmasta sunnuntaina, kun Sussu oli koiranäyttelyssä. Kuten aina, päivä alkaa aamusta. Sunnuntaina se alkoi joskus ennen yhdeksää. Tai itseasiassa aiemmin, kun Sussu lähti näyttelyyn Hillan kanssa. Minä olin edellisenä päivänä korjannut 100A:ta jonkun kahdeksan tuntia ja nukkumaankin laitettiin vasta yhden aikaan, kun neiti päätti viimein nukahtaa. Sussun lähdön jälkeen ajattelin, että jos sitä vaikka tunnin vielä saisi nukkua....
Musiikkimaku kohillaan Neiti köllötteli tänään tuossa peitollaan. Telekkari sattu olemaan päällä ja siellä soitti Metallican karvaset äijät biisiä nimeltä Sad but true. Neitillä tuntu naurattavan mahottomasti moinen touhu ja kattoa killitti telekkaria tarkasti. Noh, Metallican jälkeen tuli sitten vuoroon joku poikabändi, kuka niiden nimiä nykyään nyt muistaa. Rinsessan mielestä se oli täyttä sontaa ja kauhea huuto kiiri pitkin Tuiraa. Että kunnon rokkimimmihän sieltä vissiin on kasvamassa! Ensimmäiset sanat on loihettu lausumaan tänään....
Arki alkoi Tommin isyysloma on nyt lusittu eli töihin siitä hus! Meinashan tuota maanantaina aamulla vissiin vähän ryydyttää, kun kello soi. Rinsessa nimittäin päätti viiden aikaan nautittuaan varhaista aamiaista, ettei tässä nyt kannata ennään nukkumaan laittaa. Tommi seurusteli (käveli uraa olohuoneen lattiaan) sitten tyttärensä kanssa, kunnes rinsessa taintui kauneusunilleen. Noh, äitinsä on tunnetusti aamuvirkku.. Yöt ovat menneet kohtuu hyvin. Välillä valvoskellaan mutta pääsääntöisesti yöunille mennään kymmenen kieppeillä - no ennen puolta yötä nyt kumminki - ja yö menee 1-2 ruokailulla....
Isän muisteluita ensimmäiseltä illalta Kesäkuun 3 päivä kello 23.40 tapahtui elämässäni suuri muutos. Minusta tuli isä. Nyt pari viikkoa jälkikäteen harmittaa, kun en kirjannut ylös omia tuntemuksiani sillä hetkellä. Tämä on pieni yritys palata noihin tapahtumiin takaisin. Ensikosketus omaan tyttäreeni tapahtui muutama minuutti synnytyksen jälkeen. Sain kylvettää hänet. Miten pieneltä ja hauraalta voikaan ihmislapsi tuntua. Ja se tunne oli sanoinkuvaamaton, kun sain koskettaa tyttöä. Rakastumisen tunne on lähinnä sitä tunnekuohua, joka sisälläni silloin oli....