Tommi Pääkkö ,

Pikatesti: Raspberry Pi ja XBMC

Edellisellä kerralla testissä oli Point Of View:n HDMI SmartTV androidtikku. Tällä kertaa tiukkaakin tiukempaan testiin saatiin Raspberry Pi. Pyrin tarkastelemaan vattupiirakkaa samalta kantilta kuin android-laitettakin. Laite on lainassa työkaverilta joten kyseessä on samalla tapaa pikatesti, kuin tuo SmartTV-pulikan kohdalla.

Odottavin mielin kannoin laitteen kotia. Teknisesti puhutaan tehottomammasta laitteesta, kuin POV:n laite oli. Kuitenkin laitteen ympärille on kehkeytynyt kohtalaisen aktiivinen yhteisö, josta löytyy osaamista ja apua mikäli ongelmia ilmenee.

Mikä on Raspberry Pi?

Raspberry Pi on edullinen (35$, Model B), noin pelikorttipakan kokoinen yhden piirilevyn tietokone. Alunperin rauta suunniteltiin opetuskäyttöön alustaksi, jolla pääsee opettelemaan mm. ohjelmointia. Laitteen rauta kuitenkin oli sen verran houkuttelevaa, että kysyntä ylitti tarjonnan. Nyt Raspberry Pi (RasPi) on käynyt sukelluksissa, korkealla ilmassa ja useassa eri maanosassa toimien mediaPC:nä, palomuurina, verkkolevynä, arcade-pelikonsolina, kotiautomaatiolaitteena, robottien ohjaukseen jne. Varmaan saatte käsityksen laitteen laajasta käyttötarkoituksesta.

Suoraan paketista nostettaessa tarjolla ei ole mitään. Tai oikeastaan vain RasPi. Jotta tuolla koneella tekee yhtään mitään täytyy siihen liittää näyttö, näppäimistö, virtalähde ja SD-kortti. Ja tuolle SD-kortille on asennettava käyttöjärjestelmä. Raudan puolesta tekniset tiedot ovat kohtalaiset. Muistia on tarjolla 512MB (Model B) tai 256MB (Model A), 700 MHz nopeudella toimiva ARM11-prosessori, Blu-Ray -purkuun pystyvä videoprosessori ja yksi USB-portti (Model A) tai kaksi USB-porttia ja verkkoportti (Model B). Lisäksi molemmissa malleissa on HDMI ja RCA videoulostulona sekä audioulostulo.

Mediakonetta kasaamaan

Kun vihdoin ja viimein sain raavittua kasaan tarvittavat lisälaitteet (HDMI-piuha, SD-kortti, microUSB-USB -piuha) pääsin kokeilemaan RasPia. Tai oikeastaan tutustumaan tarjolla oleviin XBMC-jakeluihin. Onneksi RasPin wikissä on oikein kattava lista tarjolla olevista jakeluista. Silmääni tarttuivat Xbian, OpenElec ja RaspBMC. Jokaista päätin kokeilla joten aikaa tähän kului jonkin verran.

Xbian

Xbian oli ensimmäinen, jota lähdin kokeilemaan. Miehelle epätyypilliseen tapaan luin ensin ohjeet, jonka jälkeen tiesin miten Mäkissä asennetaan Xbian SD-kortille. Ohjeet veivät minut XBMCHubin sivuille, josta ladattiin graafinen apuohjelma. Tämän jälkeen homma tapahtui lähes nappia painamalla. Varttituntia myöhemmin Xbian oli käynnissä. Käynnistelyiden jälkeen vastassa oli XBMC:n tuttu käyttöliittymä. Kaikki tuntui pelaavan ok, joten pienen Youtube-videotestailun jälkeen oli aika testata seuraavaa vaihtoehtoa.

OpenElec

OpenElecin asennus oli vaativampi urakka. Ohjeet löytyivät OpenElecin wikistä, joten lontoonmurretta tulkkaamalla ja ohjeita noudattamalla hommasta selviää. Itselle sinänsä tuttua hommaa mutta asettaa tietyn kynnyksen kokemattomammalle. Aikaa taisi kulua taasen se varttitunti ja XBMC:n tuttu ympäristö pyöri taas. Youtube-testin siivittämänä totesin, että kaikki pelaa. Ehkä jopa hieman jouhevammin kuin Xbian.

RaspBMC

Viimeisenä listalla oli RaspBMC, jonka ennen asennusta olin ajatellut jo säilyttäväni pidemmässä testissä. Asennus tapahtui samalla ohjelmalla kuin Xbian, joten homma oli helppoa. Kahdesta edellisestä poiketen RaspBMC:n oletusasennus asensi SD-kortille vain netinstall-levykuvan ja loppuasennus tapahtui RasPissa. Näin ollen nettikaapelin tuli olla paikallaan ennen käynnistystä. Käynnistyksen jälkeen televsiossa tervehti asennusohjelma, joka kehoitti ottamaan kupin kahvia. Niinpä tein kuten kehoitettiin ja parin kupin jälkeen vastassa oli XBMC. Eli parisenkymmentä minuuttia meni asennuksessa yhteensä. Youtube-testiä ja silleen eikä varsinaisia ongelmia ilmennyt.

XBMC:n käyttö Raspberry Pi:lla

XBMC:n käyttö ei varsinaisesti eronnut eri jakeluiden välillä joten käyn sen läpi yhdessä köntissä. RasPi on hieman tehoton pyörittämään XBMC:n graafista käyttöliittymä. Vai olisiko toisinpäin, XBMC:n käyttöliittymä on raskas RasPille. Joka tapauksessa tämä aiheutti pienoisia tahmaamisia ja hidasteluita mutta ei mielestäni mitenkään pahasti. Parasta koko käyttökokemuksessa oli RasPin tarjoama CEC-tuki. Mikäli televisiossa on CEC-tuki, pystyi XBMC:tä ohjaamaan suoraan television kaukosäätimellä. Omassa Panasonicissa tuo VieraConnect-nimellä kulkeva ominaisuus oli joten tuttu kaukosäädin oli käytössä. Sama ominaisuus taitaa olla käytännössä kaikissa älytelevisioiksi kutsutuissa laitteissa eri nimillä.

Pienten säätöjen kautta sain XBMC:n tunnistamaan minun mediajaot, joten pääsin testailemaan videon toistamista. Varsinaista HD-materiaalia minulla ei varsinaisesti ollut joten toisto tapahtui pääsääntöisesti erilaisten lastensarjojen ja -elokuvien kanssa. Olin onneksi aikanaan ripannut dvd-levyjä mp4- ja matroska-muotoon, joten pääsin hyödyntämään kuin vahingossa RasPin omaa h.264-tukea. Testeissä en huomannut minkäänlaista ongelmaa kuvan laadussa. Videot pyörivät ja tekstitykset pelasivat.

XBMC:n tarjoama PVR-tuki oli toinen kiinnostuksen kohde testeissä. Yllättäen RasPilla on mahdollista purkaa mpeg2-striimiäkin mutta valitettavasti tuohon joutuu ostamaan lisenssin. Lisenssillä on hintaa 2,80 €, joten hinnan kiroissa tuo ei ole. Toimitusaika on pari vuorokautta mutta itse lisenssin hankkimisprosessi vaatii hieman osaamista. Koska kyseessä on lainalaite ja lisenssi on käsittääkseni laitekohtainen en tuota lähtenyt hankkimaan. Kokeilin kuitenkin asentaa VDR-VNSI -laajennoksen (PVR frontend VDR-softalle), joka meinikin kivuttomasti sisälle. Lisäksi kaikki tallenteet listautuivat ja EPG latautui ok. Toistoa yritettäessä vain ääni kuului, mikä olikin odotettavaa. Televisiokanavat kun ovat HD-laatua lukuunottamatta mpeg2-koodattuja.

RaspBMC:ssä tuli mukana XBMC:stä käsin käytettävä sovellus, jolla pystyi ylikellottamaan laitetta. Tuota kun hieman katselin ja nostin kellotaajuutta hieman sain XBMC:n toimimaan aavistuksen sujuvammin. Nykyisellään kellotaajuus taitaa olla 900 MHz, ja koko paketti tuntuu vakaalta. Eli sinänsä mukava bonus oli tuo.

Yhteenveto ja loppusanat

Raspberry Pi:n vertaaminen Point Of View:n HDMI SmartTV -palikkaan on kuin vertaisi raakaa jauhelihaa valmiiksi kypsennettyyn pihviin. Valitettavaa on kuitenkin se, että tässä tapauksessa raaka jauheliha voittaa kypsän pihvin kun kyse on mediapc-toiminnallisuuksista. Lähtökohdat laitteilla ovat puhtaasti erilaiset mutta siinä missä RasPin viimeistelemättömyys on ominaisuus on se POV:n laitteessa haitta ja puute.

Puhdas rauta RasPissa tarjoaa hauskan lähtökohdan säätää ja virittää omaa mediapc:tä. Tietyt toiminnalliset puutteet eivät nouse kynnyskysymyksiksi koska laite XBMC-käytössä vastaa odotuksiin tai jopa ylittää ne. Toki odottelua on jonkin verran eikä kaikki toimi ihan niin sulavasti mutta eipä tuossa omassakaan älytöllössä nyt niin kauhean sulavaa niiden appsien käyttö ole.

Ihan tietokoneummikolle laitetta ei ole tarkoitettu. Tai oikeastaan on. Mutta varsinaista budjettikonetta tuosta kaikkien lisähankintojen jälkeen ei saa. 35$ hinta pelkästä raudasta on kohtuullinen mutta jotta WAF-arvo saataisiin nostettua tulee tuolle laitteelle hankkia kotelo, siisti sellainen. Lisäksi hankintalistalla ovat virtalähde, HDMI-välikaapeli ja SD-kortti. Pahimmassa tapauksessa vielä SD-kortinlukija koneeseen. Eli karkealla arviolla laitteesta voisi saada hyvän kokonaisuuden noin 60-100€ investoinnilla.

Kaikenkaikkiaan Raspberry Pi on oikeasti mielenkiintoinen ja monipuolinen laite. Todennäköisesti tulen hankkimaan itselleni ainakin yhden. Toivon mukaan saan XBMC:n PVR frontendin pelaamaan riittävän hyvin, jotta voin heittää oman palvelimeni työhuoneen viileyteen.

Kommentit (0)





Allowed tags: <b><i><br>Add a new comment: