Meidän uudessa vanhassa talossa on vanha pönttöuuni makuukamarissa. Ja toinen salissa, jossa tytöt nukkuvat. Viimetalven kovien pakkasten aikaan salissa oleva pönttöuuni oli kovassa käytössä. Kamarin pönttöuuni oli rikki, joten sitä ei käytetty. Mutta selkeä tarve ja halu kuiten oli. Niimpä ensimmäisiä asioita, joiden korjaamisesta tämän talon suhteen päätettiin oli pönttöuuni.
Kooltansa tämä meidän pönttöuuni on 60 senttinen, korkeutta joku 230 senttiä tai jotain. Ei ole ollut tarpeen mitata. Huoneen korkeuden se täyttää. Loppukeväästä kysyttiin muurarilta tarjous uudelleenmuurauksesta ja tavaramäärästä. Muurari kävi paikan päällä katsomassa kohteen ja antoi kehoitti vielä varmistamaan paloviranomaisilta hormin liitostavan päähormiin. Saatu tarjous miellytti meitä ja paloviranomaiselta tuli lupa sivuvedolle (kuten ennestäänkin oli tehty), joten lämpimän heinäkuun lopulle päästiin muuraamaan.
Prosessi alkoi purkuhommilla. Maanantai-aamusta vedin remonttihousut jalkaan ja pölysuojaimen päähän (miksi en jo aikaisemmin hankkinut puolinaamaria?) ja kiipesin talon toiseen kerrokseen työkalujen kanssa. Toki muitakin vaatteita ja työhanskat oli päällä, en usko että olisi ollut yhtään miellyttävämpää vähemmässä vaatetuksessa purkaa. Musiikin soidessa vasara heilui ja tiilet irtosivat, yksittäin tai yhdessä. Välillä imuroin irtonaisemmat laastit ja tiilenkappaleet pois ja homma jatkui. Ja noin 12 tuntia ensimmäisestä vasaranheilautuksesta laskin työvälineet puretun uunin perustuksille. Kuvia tuli koko purkuhommasta otettua useita, ihan vain että tietää miten uuni oli alun perin kasattu. Paitsi ihan viimeisestä kerroksesta, taisi väsy jo sen verran iskeä etten muistanut kameraa käyttää.
Tiistaina muurari Arto kävi paikanpäällä tarkistamassa tilanteen. Muutamassa kuoriosassa oli reikä, mutta nämä eivät estäneet uudelleenmuurausta. Lisää peltiä sisäpuolelle, sillä kuulemma korjaantuu. Ja elintenluovuttajaksi valikoitui vanha 80-luvun sähköpatteri. Tiistain aikana putsailin kuorten liitoskohdat ja sisustat irtotavarasta ja suojasin huoneen lattian vielä kovalevyllä.
Keskiviikkona Arto kurvasi pihaan kello 7:15. Minun rooli oli muurarin apupoika. Eli tiilien ja laastien kantamista oli tiedossa. Jälleen kerran kamera oli mukana, jotta pääsee sitten tulevaisuudessa kertomaan miten uuni on muurattu. Ensimmäistä kerrosta muuratessa Arto joutui vielä pyörittelemään oman ajatuksensa rakennustavasta uusiksi. Oli mahtavaa päästä seuraamaan ammattilaisen toimintaa, erityisesti sen takia kun hän koko ajan selitti asioita. Etäisyydet palaviin materiaaleihin tuli olla tietyt ja koska tämä uuni oli alun perin muurattu hieman eri tavalla ja pohja ei siirtynyt muutti Arto tulevaa rakennetta toisenlaiseksi. Ei ilmeisesti kaikkein paras mutta tilanteen sanelema. Ja toimiva.
Noin viiden aikaan oli uuni muurattu kasaan ja päästiin hormin sivuvedon pariin. Olen nähnyt muutamia vinoon muurattuja vetoja mutta itse prosessia en ole päässyt näkemään. Ja se oli kyllä mielenkiintoista. Arto selitti monessa kohtaa, mitä asioita pitää huomioida ja mihin suuntaan hormi kaartuu. Vähän ennen hormin viimeistelyä jouduimme toteamaan, että tiilet eivät riitä. Niimpä kävimme tontin nurkalla vanhan tiilikasan kimpussa katsomassa jos sieltä löytyisi kymmenkunta ehjää käyttökelpoista tiiltä. Nämä tiilet olivat peräisin meidän leivinuunin edellisestä sisuksesta eli hyvin vanhoja tiiliä. Sieltä löytyivät loput tiilet ja hormi saatiin muurattua loppuun. Rappauksen jälkeen minulle jäi vielä hommaksi palovillan laitto, nuohousluuku asennus, sekä pönttöuunin läpiviennin korjaus ja siistiminen.
Operaatio pönttöuuni päättyi muurarin osalta noin 19:30, eli reipas 12 tuntia tehtiin hommia. Taukoja meillä oli kolme kappaletta päivän aikana, pari kertaa hörpättiin kahvit ja syödäkkin piti. Lämmöt olivat lähellä 30 astetta koko ajan. Ja juomavettä kului, mutta ei varmaan tarpeeksi. Tiiliä ja laastia oli sen verran tarkasti että vain tulitiiliä jäi 3 kpl jäljelle. Lisäksi jonkin verran valumassaa. Kunhan saan tuon uunin viimeisteltyä ja kelit kylmenee niin päästään tekemään sisäänajo. Tuskin maltan odottaa pakkasia.